Johdanto

Lapin AMKin oppariohjeessa mainitaan seuraavaa:

“Opinnäytetyön Johdanto-luvulla on kaksi päätehtävää: sen on herätettävä lukijan kiinnostus ja annettava lukijalle alustavat tiedot käsiteltävästä aiheesta. Johdannossa perustellaan aiheen valintaa, esitellään opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus, tausta, viitekehys sekä rajaus. Johdannossa ei esitetä opinnäytetyön tuloksia eikä johtopäätöksiä. Johdannon jäsentely osoitetaan kappalejaolla. Tarvittaessa käytetään alaotsikointia.”

Johdanto on hyvä aloittaa yhden tai kahden kappaleen pituisella, lähdetietoon perustuvalla yleisellä taustoituksella aiheeseen (kiinnostuksen herättäminen). Tämä taustoitus siis antaa koko tutkimusaiheelle kontekstin ja kiinnittää aiheen laajempaan kokonaisuuteen. Tämän jälkeen kerrotaan, mistä näkökulmasta itse tätä aihetta lähestyy eli mikä on oman opinnäytetyön tutkimusaihe. Johdannosta tulee ilmetä ainakin tutkimuksen tavoite, tutkimuskysymykset ja tutkimusmenetelmä(t) perusteluineen. Johdannossa voi myös avata tutkimuksen tietoperustaa (keskeiset käsitteet) ja tutkielman rakennetta (metateksti).

Johdanto kirjoitetaan aina lukijaa ajatellen = lukijan on saatava Johdanto-luvusta selville, mitä aihetta tutkimus koskee ja miten tutkimus on toteutettu. Monesti lukija päättää Johdanto-luvun sisällön perusteella, kannattaako koko raporttia lukea eli löytyykö sieltä itselle relevanttia tietoa.

Johdannon aikamuotona käytetään yleensä preesensiä. Sekä yksikön 1. persoonan että passiivin käyttö on sallittua, mutta kielen asiatyylisyys ja objektiivisuus tulee säilyä myös yksikön 1. persoonaa käytettäessä.