Lapin AMKin oppariohjeessa mainitaan seuraavaa:
“Kuvat, kuviot, taulukot ja kaavat on selitettävä tekstissä. Taulukot numeroidaan sekä otsikoidaan juoksevasti taulukon yläpuolelle (Taulukko 1) ja kuvat ja kuviot näiden alapuolelle. Jos taulukko, kuva tai kuvio on otettu lähteestä, täytyy lähdeviittaus merkitä taulukko-, kuva- tai kuvio-otsikon perään. Jokaiseen taulukkoon, kuvaan, kuvioon ja kaavaan on viitattava ainakin yhden kerran tekstissä näin (Kuvio 1).On kiinnitettävä huomiota siihen, että kuvien, kuvioiden ja taulukoiden nimet ovat informatiivisia ja kertovat lukijalle sisällön kannalta oleellista tietoa. Kuvien, kuvioiden ja taulukoiden muotoa ja rakennetta kannattaa tarkoin harkita, jotta ne todella välittäisivät työn kannalta oleellista tietoa yksityiskohtaisesti ja havainnollisesti.”
“Pää- tai alalukua ei voi suoraan aloittaa kuviolla eikä taulukolla, vaan otsikon ja kuvion välissä täytyy olla tekstiä. Kuvioita ja taulukoita ei myöskään voi sijoittaa peräkkäin, vaan niiden välissä tulee olla tekstiä.”
Tiedon visualisointi on enemmän kuin suositeltavaa! Myös teoriaosuudessa esiin nousevia asioita kannattaa pyrkiä itse visualisoimaan, sillä tämä auttaa lukijaa hahmottamaan sisältöä. Jos raporttiin liitetty kuvio/kuva/taulukko on otettu suoraan jostain lähteestä, tulee lähdeviite lisätä otsikon perään normaalisti. Jos lähdetietoa tai kuvion muotoa on kuviossa jollain tavalla muokattu, tulee lähdeviitteen alkuun lisätä maininta “mukaillen”. Jos kuvion muoto on itse suunniteltu mutta kuvion asiasisältö perustuu lähteeseen/lähteisiin, niin lähdeviitteen alkuun voi lisätä merkinnän “tiedot”. Jos visualisointi perustuu omiin tutkimustuloksiisi, ei lähdeviitettä tietystikään tarvita.
Kuvio/kuva/taulukko EI korvaa tekstiä – se pelkästään visualisoi jo tekstissä kerrottuja asioita. Jokaiseen kuvioon tuleekin viitata vähintään kerran tekstissä, jotta lukija hahmottaa, mitä tekstisisältöä kyseinen kuvio visualisoi. Kuvio kannattaa sijoittaa heti sen tekstikappaleen perään, jossa se on ensimmäisen kerran mainittu.
Luku ei voi alkaa kuviolla, eikä kuvioita voi asettaa peräkkäin, eli niiden välissä täytyy aina olla vähintään yksi kappale. On myös suositeltavaa, ettei lukua päätetä kuvioon. Kuvituskuvat eivät kuulu opinnäytetyöhön, vaan jokaisen käytetyn kuvan/kuvion/taulukon tulee liittyä oleellisesti tekstin asiasisältöön.
Välillä tuntuu olevan hieman haasteita erottaa, mikä on kuvio, mikä taulukko ja mikä puolestaan kuva. Tiedostomuodolla ei tässä ole merkitystä, vaan visuaalinen muoto ratkaisee. Yleisesti voit noudattaa seuraavaa jakoperustetta:
1) Kuvio = kaikki tiedon esittäminen graafisessa muodossa. Esimerkiksi näyttökuva/valokuva muuttuu kuvioksi siinä vaiheessa, jos tekijä muokkaa sitä jollain tavalla (lisää esimerkiksi nuolia, ympyröintejä, alleviivauksia tai muita visualisointeja).
2) Kuva = valokuva, näyttökuva tai muu vastaava, eli olemassa olevan tiedon esittämistä kuvamuodossa, jota tekijä ei ole millään tavalla muokannut. Muista kuitenkin, että näyttökuva kuviosta ei tee siitä kuvaa.
3) Taulukko = tiedon esittäminen esimerkiksi Excel-muodossa tai Wordin taulukolla.
Ohjeita tutkimuskirjoittamiseen ja lähdeviitetekniikkaan 